Lätinä-latina runoleikkejä

   kuvien kera

Lätinä - mitä se on?

Lyhyesti: lätinä-runot ovat "kaksoisrunoja".

Ensin kuuluu lukea vasemman puoleinen runo, ja sitten oikean puoleinen runo. Tämän jälkeen on aika vertailla näitä lähes identtisen näköisä runoja keskenään.

Tarkkaavainen lukija huomaa eron runojen välillä nopeasti: kaikki perustuu pisteisiin. Täsmällisemmin ilmaistuna kyse on aakkosista ja ääkkösistä. A- ja O-kirjaimet vaihtavat paikkaansa Ä- ja Ö-kirjainten kanssa (ja päinvastoin). Muutos kuulostaa pieneltä, mutta onko se sitä sanojen, lauseiden ja sisällön tasolla - puhumattakaan tyylilajeista?

Arvioi itse tutustumalla alavalikon Presidenttiehdokassarjaani!

Mihin lätinää voi käyttää?

• Itse loin lätinän (nimensäkin mukaisesti) pelkäksi hauskaksi viihdykkeeksi - ja se olkoon sen ainoa hyväksyttävä käyttötarkoitus.

• Uhkakuvana näen, että lätinää käytettäisiin kiusaamisen välineenä (hyvin laskit!)

• Tulevan romaanini juonessa lätinää käytetään poliittiseen mustamaalaamiseen ja rötösherrajahtiin - media keksii tavan kiertää tiukentuvaa lainsäädäntöä "vihjejournalismilla" lätinä-runojen avulla. Teoriassa tämä voisi olla mahdollista tosielämässäkin - mutta vain Suomessa, Ruotsissa ja Virossa.

• Lätinä-kirjoitusmetodilla oikean runoilijan on mahdollista löytää tuoreita metaforia runoihinsa. Entä mainosmiehet ja poliittiset huulenheittäjät? Odotan innolla uusia, innostavia kielikuvia!

Lätinän lyhyt kielioppi

1. sääntö: Runot (tai tekstit) ovat kirjainjärjestykseltään identtisiä, lukuunottamatta koko kielileikin perussääntöä: A vaihtuu Ä:ksi ja O vaihtuu Ö:ksi, ja päinvastoin.

2. sääntö: Ensimmäisen runon sanat voivat "katketa" eri kohdasta kuin toisen runon sanat. Esim. Vältä puheet västäräkistä – yltyy!   /   Valtapuheet vasta Rakista yltyy!

3. sääntö: Välimerkeillä on erityisen suuri merkitys tekstin ymmärrettävyyden kannalta. Dialogi ja kertova teksti tulee erotella selkeästi. Kuitenkin: runojen välimerkkien ei tarvitse vastata toisiaan - lauseet voivat siis katketa eri kohdissa, kysymysmerkki saa korvata huutomerkin, piste saa korvata pilkun jne. Pilkuista ei ole siis niin väliä, vaikka niillä on suuri merkitys!

4. sääntö eli poikkeus vahvistaa säännön: taitavalle lätinistille sallittakoon leikittelevä rajojen rikkominen esim. numeroiden ja muiden symbolien kohdalla. Muutama esimerkki omista poikkeamistani a) perskutatrallaa  /  perskytät rällää b) Medborgare!  /  Kansalaiset! c) vitsiklubi: "Nolla-neljä!"  /  ”vitsi: Klubi-04!”

Lätinän puolustuspuhe

Ajatellaanpa hetki EU:n pyrkimystä kaiken harmonisointiin. Ajatus ei viehätä minua - harmonisoinnista mieleeni tulee sana ”harmaa”.

Emme tarvitse toista kansojen sulatusuunia USA:n mallin mukaisesti.

Eurooppaa ollaan viemässä samaan suuntaan talouden nimissä. Kurkkudirektiivi sentään kumottiin, mutta paljon pahempaa voi olla tulossa. Tehokkuuden nimissä eurooppalaisten kielten sekamelska saatetaan suitsia. Olemme nähneet siitä jo merkkejä.

Latinalaisen kirjaimiston ylivallan kautta suunta on selvä. Ajatelkaapa vaikka Hakkista ja Raikkosta, tai tavallisten ihmisten sahkopostiosoitteita. Ä ja Ö ovat katoamassa. Odotan kauhulla, koska siitä tulee direktiivi.

Esimerkkien kautta puolustan suomalaisten oikeutta koristaa alfansa ja omegansa jatkossakin erikoisilla pisteillään. Ilman tällaista poikkeuslupaa tiedossa olisi karmaisevia väärinkäsityksiä, puhumattakaan kielemme kuihtumisesta ja kansamme sulautumisesta harmaaseen eurooppalaiseen tasapäisyyteen.

Siksi käytän runoissani kielenä lätinää. Lätinä eroaa latinasta kuten A eroaa Ä:stä tai O eroaa Ö:stä. Se on pieni, mutta merkittävä ero.

Tutustu tästä Lätinä-Latina sanakirjaan.

Esimerkinomainen lista luomistani fraaseista eli riimi-aihiot.

Tulossa myös osio: Kuinka kirjoitan itse Lätinäksi

Kuinka lätinä syntyi?

(Julkaistaan myöhemmin).