IX kategoria: Happo- ja öljypullot
Happopullot restauroinnin jälkeen, uusin etiketein. Pienin pullo sekalaisten kategoriassa
Nämä ovat happopulloja, ja niitä on säilytetty apteekin erillisessä happohuoneessa. Happoöyryt ovat vaurioittaneet etikettejä niin, että vain muutamasta pullosta pystyy arvaamaan, mitä ne ovat sisältäneet. Samantapaisissa pulloissa on säilytetty myös öljyjä, ja nämä hyvin säilyneet yksilöt ovat yhä Keski-Kotkan Apteekin koristeina.
Kuten kuvasta näkee, pulloissa on kaksoiskorkit. Alimmaisena on hiottu pieni "tulppa" ja päällimmäisenä niinikään alareunastaan hiottu "hattu", jonka tehtävänä on ollut estää öljyn/hapon valuminen pullon kyljille tai höyryjen haihtuminen.
Kokoelmani on huonossa kunnossa, eivätkä hatut aina ole löytäneet oikeaa pulloaan. Sinänsä pullot ovat harvinaisuuksia ja vanhoja. Huonkuntoisenakin (jos hattu istuu) arvioisiin hinnaksi 30-50 e.
Pullot ennen kunnostusta. Vas. puoleista yritin parannella maalaamalla... paperiset etiketit tulivat tarpeeseen
Happopullot ovat 1930 luvulta, joten ne ovat nähneet pula-, lama- ja sota-ajat, ja monien kaimojensa tulleen ja menneen (happoja on perimätiedon mukaan työskennellyt myös apteekeissa). Lasimaalaamon merkintä rajaa aikaisimmaksi valmistusvuodeksi vuoden 1933.Pullojen kärsinyt yleisilme johtuu niiden sisällöstä: hapoista, eikä iästä.
Apteekissa hapot tulee säilyttää erillisessä happohuoneessa. Vaikka pullot on hyvin suljettu, haihtuu ilmaan aina pieniä määriä happoa. Sen voi aistia nenällään, kun astuu happokellariin. Ajan saatossa höyryt syövyttävät paitsi huoneen seiniä ja rakenteita, myös itse pullojen ikuisiksi tarkoitettuja polttomaalattuja etikettejä.
Pullot hankkiessani niiden kyljissä oli kyllä jäljellä polttomaalatun etiketin vaalea pohja, mutta tekstiosat olivat syöpyneet pois. Vain muutamasta pullosta pystyi arvaamaan, mitä ne olivat aikoinaan sisältäneet. Ainakin rikki-, fosfori-, typpi- ja suolahappoa niissä oli alunperin ollut eri vahvuuksina ja eri puhtausasteisina.
Kiitos apteekkarin, sain penkoa varaston vanhoja etikettejä, joilla ei ollut enää mitään käyttöä. Annoin happopulloille uuden elämän: liimasin 1950-1980-lukujen aikaiset paperiset (hyihyi) etiketit niiden kylkiin. Oikeassa käytössä tuollaiset etiketit eivät ainakaan ilman teippivahvistusta kauaa kestäisi. Omat pulloni ovat "uusien" etikettien jälkeen viettäneet eläkepäiviä, mutta voin kuvitella että vastaavin toimin paranneltuja pulloja on vielä käytössäkin.
Useimmista happopulloistani puuttuu juuri oikealla numerolla varustettu tulppa tai hattu, ja puuttuupa muutama tulppa ja hattu kokonaan. Monet hatuista istuvat huonosti. Täten happopullojeni arvo ei ole sitä, mitä ne kunnossa ollessaan voisivat olla eli jopa yli 100 euroa.